torstai 2. helmikuuta 2012

No ensimmaisena tyopaivana heratys oli klo 5 aamulla ja tyot alkoi 6 aamulla. Meidat uudet jaettiin 4 hlo ryhmiin ja itse tyoskentelin 3 virolaisen kanssa. Yksi poika osasi suomeakin, mika oli aika hauskaa. Paiva oli melko rankka kun asteita oli lahemmas 40 astetta ja koko 9h piti poimia kyykyssa. Kaiken lisaksi virolaiset otti ja lahti kesken paivan 'korjaamaan autoaan", mutta eihan heita enaa koskaan nakynyt. Lopputulos oli siis kuolemanvasyneet raajat, puoli koria ja 28$ koko paivalta.. kaksi koria paivassa olikin siis taytta huijausta.. Ymmarran kylla, ettei tietenkaan voi olla mestari jo ekana paivana, mutta Terryn olisi heti pitanyt kertoa oikea maara. Toisena paivana oli oikea kaatosade ja ukkonen. Kaikki muut lahtivat takaisin talolle, mutta suomalaisen sisun voimalla minahan jain sinne. Rahapula oli aikamoinen, joten paatin vain purra hammasta ja jatkaa. Eihan se mitaan helpointa ollut, kun kenkia ymparoi 5 cm paksuinen savikerros, jonka jalkeen askeleet tosiaan tuntui melko raskaalta ja edellisen paivan mukaan varautunut tytto topissa & shortseissa keskella myrskya oli varmaan aika hauska naky. Se kylmyys ei sitten ollutkaan ihan niin hauska heh. Mutta kokemus oli sekin ja hei sainpahan tehtya kokonaisen korin sina paivana! Tuolla kyllakin oli sellainen kauhean ahdisteleva turkkilainen traktorikuski. Siina han leperteli, kuinka ei ole koskaan ollut nain kaunista tyttoa taalla farmilla ja han halusi numeroni ja tulla kaymaan luonani kesalla kun han kay kotonaan Turkissa. Ja drinkkikutsukin kavi hahhaha! Tana paivana olinkin jo sitten varma, etta tanne farmille en jaa.. Ei se tyo ollut paha, mutta tuo rahamaara ei vaan motivoi ollenkaan. Tunsin  itseni ihan orjaksi.. Kolmas paiva oli taas ihan tuhottoman kuuma, mutta kerasin yhden korin viidessa tunissa, mika oli ihan hyva saavutus. Kyytini kuitenkin lahti silloin, joten en sitten sita enempaa kerennyt poimimaan. Viimeisen illan vietin sitten Terryn uudessa talossa, mika oli melko haikeaa, koska meilla oli niin kivaa yhdessa kun iltaisin istuskeltiin siina kaikki yhdessa. Ikava tulee myos sekopaa koiraa Jai Jaita, joka mm. tormaili pain seina, tolppia, autoja jms. ja soi poikien tekemia herkkuleipia: leipaa, jonka paalla oli kasa kuolleita karpasia. Kylla kavi vahan saali, kun lahdin sielta ja tilalleni tuli jotain ranskalaisia poikia, jotka luuli saavansa 1000$ viikossa...

Viimeisena aamuna kiitin kuitenkin Terrya kaikesta ja selitin,, etta tiedan kylla, etta paiva paivalta tulen nopeammaksi ja ehka n. kuukauden kuluttua keraisin sen kaksi koria, mutta kun rahatilanteeni on se, etta pitaisi NYT kerata se kaksi. Han sitten selitti aika potaskaa, etta kun juttelimme ensimmaisen kerran puhelimessa, niin han jotenkin aisti asenteestani, etta pystyn sen maaran keraamaan. Tosiaan tuolla oli joitakin, jotka olivat olleet jo kuukausia ja kerasivat edelleen vain sen yhden korin paivassa. Sanoin sitten vaan, etta mielestani olisi reilua kertoa heti, etta vaan yhden korin pystyy keraamaan paivassa, koska se todellakin on lahempana keskiarvoa. Han sitten kuitenkin viela mainitsi, kuinka tama pomommekin oli kehunut, etta olin hyva poimija ja etta han jaa kaipaamaan minua, kun olin juuri oikeita tomaatteja poiminut jne. Taytyy sanoa, etta sita Terrya ei kylla tuke ikava. Hanhan ei suostunut edes ostamaan vessapaperia, koska "tama ei ole mikaan hostelli, te maksatte VAAN 90$ viikossa eli ei hostellihintaa! Pitaisiko minun muka ostaa teille hammasharjat ja tahnat ja kaikki?!?!?!" Ja hanhan joka paiva lupasi ajaa minut kauppaan ostamaan ruokaa, mutta eihan sita kyytia koskaan kuulunut, vaikka muistuttelinkin siita pariin otteeseen. Niimpa karvistelin sitten pelkalla leivalla sen koko viikon.. Ja hanhan oli myos luvannut, etta taalta saa ne allekirjoitukset siihen toisen vuoden viisumiin, mutta sehan oli aivan valetta.. Olihan tama tosiaan taas kokemus, mutta se etta palkastakin jai kaiken jalkeen vain n. 90$ ei ollut mikaan hauska yllatys...

Lahdin sitten tosiaan takaisin Melbourneen viikon paasta ja Riia ja Reetta oli niin superystavallisia, etta antoivat mun majottua heidan kampassaan koko viikonlopun (ISO KIITOS!!) Maanantaina tytot sitten lahtivat sydneyhyn ja itse palasin jalleen hostellielamaan. Talla kertaa kavi kuitenkin parempi tuuri, koska tapasin superkivoja tyttoja!! He heti kyselivat rannalle ja kaupungille jne. Itse olin kuitenkin niin stressaantunut tyonhausta ja kampasta, etta paivat kuluivat vain niita etsien. Alkoi kylla jo tulemaan aivan kauhea masennus, kun tyonsaanti tuntui aivan mahdottomalta. Kavelin ympari St Kildaa tiputellen CV:tani jokaiseen kahvilaan/ravintolaan/tmv.  mutta kaikki halusivat jonkun joka olisi kokeneempi tai joskus jopa pelkka backpacker sana kaannytti ovea kohti. Ymmarran kylla etta olen nuori ja kokematon, mutta harmittaa, ettei mulle edes anneta mahdollisuutta nayttaa taitojani.. Mutta tosiaan, olen talla hetkella niin rakastunut Melbourneen, etta paatinkin jaada tanne loppu ajaksi. Taalla todella on kaikki mita tarvitsee: ranta, kaupunki, paljon kauppuja, loistava yoelama.. :) joten miksi ei! Yhtena paivana kavikin hyva tuuri, kun loysin itselleni kampan!!! Tama sijaitsee n. 15 minuutin kavelymatkan paassa St Kildan keskustasta ja jaan sen kahden aussipojan kanssa ja yhden japanilaisen tyton kanssa. Kamppikseni on aivan supermukavia, vaikkakin melkein 10 vuotta vanhempia heh. Kamppa on melko pieni, koska taalla on vain kaikkien omat huoneet, wc, kylpyhuone ja keittio. Mutta kylla taytyy sanoa, etta on aivan ihanaa, kun on oma rauha ja siistia! Ainoa mista voisin sanoa negatiivista, on etta huomasin yksi paiva, etta joku pihistelee ruokiani!! ehka saan sen viela selville kuka sita tekee..

Vaikka en enaa asukaan hostellissa, olen silti ollut yhteyksissa tyttoihin! Erityisesti olen ystavystynyt yhden canadalaisen tyton, Audreyn, kanssa. 26. paiva torstaina taalla vietettiin Australia paivaa. Se on Australiassa kaikista suurin juhlapaiva ja taytyy sanoa, etta koko kaupunki oli aivan hullaantunut! Siella oli konsertteja, barbequejuhlia, urheilutapahtumia ja kilpailuja (erityisesti nyt kun oli Australian open), erilaisia festivaaleja ja tietysti ilotulitukset! Menimme tyttojen kanssa tietysti kaupunkiin ja naimme kaikkea tata juhlimisen merkeissa. Tutustuimme myos Perthissa opiskelevien backpackereiden porukkaan, joissa oli kaksi englantilaista poikaa, yksi englantilainen tytto, kaksi poikaa itavallasta ja yksi italialainen poika. Ilta oli varmasti yksi parhaimmistani, mita olen taalla viettanyt!! Australiapaivan jalkeen mina ja Audrey ollaan vietetty todella paljon aikaa opiskelijaporukan kanssa. Kavimme Luna parkissa (huvipuisto, jossa oikeastaan itse olin pihi ja olin vain paparazzina), vietimme paljon aikaa rannalla (mm. Josefin synttarit, jolloin pojat menivat naku-uinnille mereen, jolloin kaytimme tilannetta hyvaksi ja piilotettiin heidan vaatteet haha), kaytiin juhlimassa St Kildan yoelamassa ja kaytiin Casinolla. Casino oli kylla ihan huikea kokemus!!! Se oli aivan jattimainen, siella oli ravintoloita, kahviloita, clubeja ja baareja, kylpyla, elokuvateatteri, videopelimaailma ja teitysti valtava pelialue. ja illan kruunasi se kun Audrey pelasi yhta pelikonetta, jossa pelataan vain 5 centin panoksella ja han voitti 400 $!!!!!!!!! han sitten tarjosikin meille kaikille kaljat siita hyvasta! Ja itse itseasiassa myos voitin, tai no yksi Patrick laittoi rahan, mutta mina sain painella, joten magic touchini avulla voitimme 25$ :) paatimme sitten kuitenkin maksaa taksimatkamme silla, eli kaytannossa mitaan ei kylla jaanyt kateen heh.. Pojat sitten kylla pelaili enemman pokeria ja Black Jackia joten hekin saivat kylla ihan hyvat rahat. Eilen kuitenkin Audrey ja englantilaiset pojat lahtivat matkustelemaan lisaa yhyyy.. Ja muutkin ovat lahdossa viikonlopun jalkeen, joten nyt sitten vaan make the most of it! Tassa matkustelussa on kylla miljoonia hyvia asioita, mutta yksi niin harmittava asia on, etta tutustuu niin mahtaviin ihmisiin, mutta sitten tuskin enaa nakee niita koskaan....

Tyoasioiden kanssa on myos kaynyt vahan parempi onni. Reilu viikko sitten sain kyllakin superhyvan tarjouksen lastenhoitajana, joka olisi ollut 5 paivaa viikossa 17-22 valisena aikana ja 20$ tunnilta! Mutta tietystihan tama oli liian hyva ollakseen totta.. Olin haastattelussa taman isan kanssa ja kaikki sujui oikein hyvin, kunnes han lopuksi pamautti, etta hanen tyttarensa lisaksi, minun pitaisi valilla hoidella myos hanet......... taytyy sanoa vain etta uskomatonta, miten huonoja iseja tahankin maailmaan mahtuu! Etta miten on otsaa kayttaa tytartaan hyvaksi tuolla tavoin.. Hanen pitaisi kylla ottaa meidan iskasta mallia, etta millanen on hyva isa!! Mutta joo nyt sitten muutama paiva sitten paasinkin sitten lopulta oikeisiin hommiin. Yksi mies on avaamassa sellaista paikkaa, missa lapset voivat pelailla eri peleja kuten minigolffia ja play station peleja ja pitaa synttareita jms. Han avaa sen noin kuukauden paasta, joten mina sitten olen apuna siivoilemassa ja pistamassa paikkoja kuntoon etta han saa sen mahdollisimman pian pystyyn. Esimerkiksi viimeksi askartelin sellaista jattikokoista Domino-pelia. Ainoa huono puoli on, etta se on vain kaksi kertaa viikossa, joten siita ei mitaan suuria rahoja saa, mutta onneksi sen verran etta vanhempien avustuksella ja nailla rahoilla saan taalla viimeiset viikot elettya ( ISO KIITOS AITI JA ISA!!!!!).

Nyt onkin sitten enaa vahan alle kolme viikkoa jaljella ja anteeksi nyt vain, mutta kylla taytyy sanoa, etta jo ajatus lahdosta kauhistuttaa, suututtaa ja itketyttaa.... Voisin oikeasti muuttaa tanne Melbourneen koska tahansa.. Okei jos voisin ottaa kaikki teidat mukaani.. Enhan ma ilman teita taalla haluais olla! Mutta siis ihan oikeasti, mulla on ollut elamani parasta aikaa taalla ja vahan kutkuttaisi ajatus, etta palaisin suomeen keraamaan rahat kasaan ja tulisin takaisin.. Nyt vahan jotenkin tuntuu typeralta, etta olin taalla vain 5 kk kun 12 kk olisi mahdollisuus.. Vahan niin kuin tuhlaisin koko homman. Mutta joo saa nyt nahda mita kay kun palaan :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti