maanantai 24. lokakuuta 2011

THONGS...

...tarkottaa flip flopeja täällä :D

Oho, vähän venähti tämä blogin kirjoittaminen. Viime päivinä on vaan ollut niin paljon ohjelmaa, että ei vaan ole kerennyt. Tulin viikonloppuna tänne Brisbaneen, koska isä tosiaan nyt sitten oli käymässä täällä!! Oli niin luksusta päästä kunnolliseen suihkuun heti hotelliin saavuttuani ja ah mikä siisteys ja rauha. Vaikka hostellielämä on täydellinen yksinmatkaajalle, käy se myös ajan mittaan aika raastavaksikin. Välillä tuntuu jopa liian sosiaaliselta ja tekee mieli vaan laittaa napit korviin ja piiloutua peiton alle..  Laitoin ilmoituksen itsestäni yhdelle sivustolle, jossa kerroin etsiväni töitä ja heti sain muutaman työtarjouksen. Tosin ensimmäiset olivat aika kaukana siitä mitä haen:
"do you do any bikini waitressing? Topless? Nude?? Modelling?Also offer clients nice massage etc. If you need $$$ let me know"
joo siis tämähän on aina ollut unelmatyöni!!
Sain myös toisen hyvin epäilyttävän viestin, jossa yksi mies kysyi jos haluaisin olla hänen PA (personal assistant), jolloin asuisimme kahdestaan hänen talossaan ja hän maksaisi ainoastaan käteisellä…. hmmm eipä taida olla puhtaat jauhot pussissa tällä miekkosella. 


Mutta näiden lisäksi tuli myös hyviä tarjouksia – yhdestä kahvilasta tarjottiin töitä, mutta se oli valitettavasti vähintään 3kk keikka, joten en voi mennä sinne, koska muuten ei jää yhtään aikaa matkustelulle. Sitten toinen työ oli joku promo-juttu, että jakaisin flyereita ja selittäisin kyseisestä firmasta. Tämä kuulosti ihan hyvältä, mutta se oli vain muutaman kerran viikossa, joten ei oikein napannut.. ja firman nimi oli Cars4students, joka ei ehkä ole ihan ominta alaani. Sain myös osa-aikaista työtä sellaisesta lapsiparkista, mutta se olisi vain 3 krt viikossa ja vain 1h kerrallaan, joten sekään ei oikein nyt sovi tähän tilanteeseen. Au pair tarjouksia sain muutamankin, mutta osa oli vain ilmaista majoitusta ja ruokaa vastaan, joten niistä aika hyvin karsiutui 2 hyvää: toinen olisi Chinchilla nimisessä paikassa – joka kylläkin on keskellä ei mitään, 4h Brisbanesta – ja sitten toinen olisi Gold Coastilla, lähellä Byron Bayta! Jälkimmäinen työ kuulostaa superhyvältä ja toivon saavani sen, odottelen tässä parhaillaan perheen isän soittoa. Olisin Au pairina vain pari kk ja sitten tammikuun reissaisin vielä kunnolla ennen kun sitten lähden kotiin takaisin.. niin siis tosiaan olen nyt sitten päättänyt, että en ole tulossa vielä jouluna takaisin. Täällä on vielä niin paljon nähtävää ja koettavaa ja tämä rento elämäntyyli passaa mulle tosi hyvin!! Jos au pair-jutut ei onnistu, aion soittaa yhdelle farmille, josta myös tuli työtarjous.

Perjantaina oli isän synttärit wuhuuu! Joten käytiin syömässä isän ja isän ja äidin kavereiden kanssa, jonka jälkeen he näyttivät meille vähän kaupunkia. Oli niin outoa syödä kunnon ruokaa pitkästä aikaa haha! Olen niin tottunut etsimään halvimmat vaihtoehdot ruuista, että jotenkin oli kauhean ahdistavaa edes katsoa niitä hintoja..  mutta anyway, Jim ja Diana olivat supermukavia ja vaikka en kaikkea aina ymmärtänytkään, niin kaikki meni hyvin. Ja Brisbane oli niiiin kaunis illalla! Vähän Sydneyn kaltainen, mutta kauniimpi! Isä halusi käydä tsekkaamassa Australian rannat, joten Diana lähti viemään meitä Gold Coastille, Burleigh heads- nimiseen paikkaan. Sen jälkeen ajoimme Surfer’s Paradiseen, jotta isä näki paikan, missä tulen todennäköisesti vielä aikaa viettämään tovin. Ja myös, jotta saisi rauhoiteltua äitiä kuvilla ja omilla kokemuksillaan. ÄITI, hyvin mä täällä pärjään. Oikeastaan paremmin kuin hyvin – no worries!!<3 Sen jälkeen ajoimme Rossien talolle syömään – talo oli upea!!! Valtava talo, josta oli näkymä joelle ja pihalla uima-allas HUHHUH! He olivat todella vieraanvaraisia ja ystävällisesti tarjosivat mahdollisuuden tulla koska vain yöpymään sinne. Isän hotellissa oli ilmainen pesukone, joten ajattelin pestä kaikki 3vk pyykit siellä. Nohhh jostain syystä me ei vaan saatu sitä toimimaan kunnolla, joten siinä sitten tuli valvottua pitkälle yöhön käsipyykkiä tehden… toisaalta se on reppureissaajien arkea, joten pakkohan se piti kokea! Pääsin isän taksikyydillä hostellille, jossa viivyin sitten pari yötä.  Oli superkivaa nähdä isää täällä ja olen kyllä todella kiitollinen kaikesta! 

Tämä Brisbanen hostelli Bunk Backpackers on jotenkin tosi kiva! Tämä on vain todella valtava, joten tunnelma ei ole niin tiivis kuin esim. Surffarissa. Otin halvimman huoneen, joka sattui olemaan 4 bed female dorm. Heti kun avasin oven, siellä oli kaksi tyttöä huoneessa ja he ottivat heti mut vastaan tosi lämpimästi! Meninkin sitten samana iltana heidän kanssa katsomaan elämäni ensimmäisen Rugby-pelin. Se oli finaalipeli New Zeland vs. France ja toinen tytöistä oli Uudesta Seelannista, joten oli kyllä tosi hauska katsoa sitä ja tietysti Nikkeyn reaktioita haha. Mentiin sellaiseen baariin, jossa oli iso ruutu ja tunnelma oli kyllä mahtava!! Monet muuttaa Uudesta Seelannista Australiaan, joten baari oli tupaten täynnä uusiseelantilaisia. Uusi Seelanti voitti 1 pisteellä ja ihmiset olivat NIIIIIIN iloisia, kaikki vaan halaili toisiaan, tanssivat ja itkivät ja nauroivat samaan aikaan.. Täytyy sanoa, että rugby kyllä on todella rankka laji, mutta sehän on lähinnä painimista?!? ja pelaajat voi kai jopa vähän mukiloida toisiaan :o mutta ihan hauska oli nähdä sekin. Sen jälkeen jäimme baariin kuuntelemaan live musiikkia, joka oli toosi hyvää! Eilen menin toisen tytön, Marieken (Hollannista), kanssa katsomaan Storey Bridgen ja kävelimme South Bankiin asti, istuimme hetken puistossa ja sitten otimme City Catin takaisin. City cat oli siis sellainen paatti, joka kuljettaa ihmisiä joella. Ihmiset käyttävät sitä ihan koko ajan päästäkseen paikasta toiseen, se on ns. Brisbanen vesibussi. Onhan täällä siis tietysti myös juna ja bussi, mutta tuo on niiden lisäksi vielä yksi muoto. Sen jälkeen menimme hostellille kokkailemaan. 

No, olihan sitten pakko tarkistaa myös Brisbanen yöelämä… :D Nikkeyllä oli töitä tänään, joten hän ei jaksanut tulla, mutta menimme Marieken kanssa ulos. Kävimme ensin hostellin omassa baarissa, mutta se oli aivan tyhjä. Okei okei, nythän oli tosiaan maanantai, mutta silti! Ihan tämän hostellin lähellä on baarikatu, joten menimme sinne ja heti ensimmäisessä baarissa oli todella hyvä meno. Sielläkin oli livemusiikkia aluksi ja oli kiva vain istua ulkona ja jutella siinä.  Se täytyy kyllä sanoa, että oon ihan devastated! Näytän kuulemma tosi nuorelta mukamas!!!!!!!! Okei no jos seuralaisenani oli 25v tyttö, niin ehkä mä Marieken rinnalla näytin vähän junnulta..  mutta niin tutustuttiin huippukivaan kaveriporukkaan, jotka oli ausseja! Oli yksi tyttö, Nina, ja kaksi poikaa Daniel ja Patrick. Istuttiin niiden kanssa koko ilta ja aika meni niin nopeasti! Baari meni aika aikaisin kiinni, varmaankin kun oli maanantai. Mentiin sitten sen tytön kämpille vielä jatkamaan iltaa ja oli tosi hauskaa viettää aikaa yhdessä!  Nyt harmittaa niin paljon, että lähden jo tänään… Marieke  ja Nikkey oli huippuhyvää seuraa ja nyt kun tutustuttiin noihinkin niin ärsyttäääääää.. Olin jo kuitenkin varannut hostellin Surfer’s Paradisesta, joten en voi oikein enää peruakaan samana päivänä. 

Jepjep, kohta tosiaan lähden takaisin Surffariin ja olen siellä ainakin Halloweeniin asti, kun olin sen sinne saakka varannut. Sitten en olekaan enää suunnitellut eteenpäin hihhii, riippuu vähän saanko nyt tuon työn Gold Coastilta vai Chinchillasta vai menenkö jonnekin ihan muualle. Mutta sen saatte sitten seuraavassa kirjoituksessa kuulla! CHEERS.


Minä & iskä Burleigh Headsin rannalla                                                Rosseilla käymässä
Brisbane                                    Marieke & Minä & Nikkey menossa katsomaan NZ vs. FRANCE
Brisbane
Minä & Marieke City Catissa                                                                      Marieke

So classy...........                                                                     Patrick, Daniel & Nina
Daniel & Patrik rehaamassa                                           Marieke & Minä & Nina   

Surfers Paradise

Minä & Reetta juhlimassa                                              Ladies night @ Surfers paradise

Minä & Marieke & Surfers paradise








maanantai 17. lokakuuta 2011

Paratiisi

Tulin tosiaan viime tiistaina tänne Surfer’s Paradiseen ja täytyy sanoa että tämä on kyllä nimensä mukaisesti todellinen paratiisi!! Sydneyn sadekelien jälkeen oon ollut ihan taivaissa, kun täällä päivät kuluu rannalla aurinkoa ottaen. Kun tulin tänne, ei ollut mitään tietoa missä hostellini on ja jääräpäisenä päätin kuitenkin selvitä ilman karttaa… voitte arvata tuloksen, jos tiedätte mun suuntavaiston! Kävelin painava rinkka selässä ja kassi harteilla 45 minuuttia ympäri Surfer’s Paradisea. Toisaalta täytyy kyllä pieni puolustus sanoa, että kysyin kuitenkin 3 kertaa ohjetta ohikulkijalta ja jokainen antoi eri ohjeet! Lopulta olin niin väsynyt ja puhki, että kysyin infopisteestä karttaa ja hostelli löytyi heti. Tämä hostelli on kyllä  tosi kotoisa ja kiva, mutta todellinen partyhostelli! Tulin tosiaan tiistaina joskus puoli 8 aikaan ja täällä oli täysi meno päällä ja respassa ensimmäinen kysymys oli, että kai tykkäät juhlia - sitä tehdään joka päivä. En kyllä ymmärrä, miten näillä on rahaa ja jaksamista?!? Toki itsekin tykkään juhlia, mutta suuri osa täällä on viettänyt monta viikkoa tällä tavalla. Tein hostellivarauksen AIFS:n kautta ja ne olivat järjestänyt mut female dormiin, eli täällä on nyt sitten 16 tyttöä samassa huoneistossa! Periaatteessa ihan kivaa vaihtelua ja todellakin vapaampaa. Mutta yksi juttu mitä en kerta kaikkiaan voi ymmärtää, että täällä on vain YKSI vessa ja YKSI suihku ja KAKSI peiliä 16 tytölle?!?!?!?! selkeästi miesten suunnittelema hostelli. Kaiken lisäksi suihku ja vessa on samassa huoneessa.. Mutta tunnelma on jotenkin tosi hyvä, kun tämä on niin pieni! Olen jo nyt muutaman päivän aikana alkanut tuntea oikeastaan melko lailla kaikki. Buukkasin tämän 10pv, joka sinäänsä oli hölmöä, koska iskä tulee ilmeisesti huomenna(?) Brisbaneen ja olisi ollut mahdollisuus nukkua hänen appartmentissa - hostellit ovat yllättävän kalliita täälläkin.

Tämän viikon aikana olen huomannut, että monet yöpyvät täällä vain pari yötä, joka on aika harmi. Juuri kun ehtii tutustua johonkin, niin hän jo lähtee. Mutta se täytyy sanoa, että on kyllä tosi paljon yksin reissaavia, mikä tekee oman tilanteeni helpoksi. Nyt olen esimerkiksi muutaman päivän ajan viettänyt aikaa 2 ranskalaisen tytön kanssa – Florence ja Mia- ja yhden saksalaisen tytön Lizan kanssa, jonka kanssa meillä on kyllä niin samanlaiset jutut ja ajatusmaailma! Ainoa vaan että hän tosiaan lähti pari tuntia sitten Byron Bayhyn Hävettää sanoa, mutta oon nyt täällä aika paljon vaan rentoutunut, koska sää on ollut niiiiiiiiin hyvä! Pari päivää sitten tein kylläkin RSA:n joka on nyt siis kelpoinen koko Queenslandissa! Tässä on kuitenkin enää vain alle viikko jäljellä, joten todennäköisesti etsin seuraavaksi töitä pohjoisesta, jonne olen sitten menossa. Parina iltana/päivänä olen myös nähnyt Riiaa ja Reettaa - käytiin esimerkiksi syömässä yhdessä ja shoppailtu ja juhlittukin on jo! Eilen mentiin sen Lizan kanssa tällaiseen ”big night out”- juttuun, elikä lähdettiin bussilla, joka oli täynnä backpackerseja ympäri Surffaria ja käytiin illan aikana 4 klubilla, joihin jokaiseen saatiin ilmainen drinkkilippu ja ilmainen sisäänpääsy! Oli kyllä tosi hauska ilta täällä on nyt viikonloppuna ollut aika menoa, kun on rugby-pelit käynnissä, sitten oli lasten viikonloppu eli keskusta täynnä esiintyjiä yms ja sitten myös ilmeisesti joku autokisa(?). Tänään käytiin ennen Lizan lähtöä katsomassa ilotulitukset rannalla, oli kyllä superhienot!

Työnhaku on ollut kyllä tosi stressaavaa, luulin että se on piece of cake, että Australia on täynnä töitä reppureissaajille, mutta se on kyllä kaukana todellisuudesta. Yhtenä päivänä katsoin työtarjouksia Gold Coastilta ja erityisesti Surfer’s Paradisesta, mutta moneen paikkaan vaaditaan yli 20v ikää tai selkeää kokemusta tai superhyvää englannin kielitaitoa. Vaikka rahaa on vielä jäljellä, niin jotenkin ahdistaa, kun rahaa vain kuluu koko ajan. Tämän hetkinen päivän menuuni on aamulla paahtoleipä ja päivän aikana nuudelikeitto. That’s it. Ihan hyvä, että iskä tulee tänne ja vie mut toivottavasti syömään kunnon ruokaa hehheh! Täällä on kyllä todellakin viidakkomeininki – nopeat syö hitaat! Kaikki on niin pienillä budjeteilla, että pitää todellakin varoa, ettei jätä mitään pöydille lojumaan, koska muuten ne lähtevät kävelemään samalla sekunnilla. Itsehän jätin heti ensimmäisenä päivänä leipäpussin ja siinä sitä oltiin..

Täytyy kyllä sanoa, että olen todellakin pääsemässä tähän reissailun makuun! Katsoin yhtenä päivänä mitä kaikkea täällä Gold Coastilla voi tehdä ilmaiseksi, joten voisin jonkinlaista aikataulua alkaa tekemään. Vaatteet alkavat jo loppua, joten huomenna taitaa myös olla pyykkipäivä. Sekin vaan maksaa niin hurjan paljon!!! 4 dollaria pesu, 4 dollaria kuivaus ja about 2 dollaria pesupulveri. Ja sitten myös alkaa työnhaku oikein urakalla. Jep, nyt ryhdistäydyn!




Riian ja Reetan kanssa istumassa iltaa                                        Ranskalaiset tytöt Florence ja Mia
Pacific Fair
Minä Pacific Fairin ostoskeskuksessa                                                                 Minä ja Riia
Minä & Liza & Big night out
Pieni baarikaappi                                                  Minä & hostellilaisia & Big night out

Minä & Liza & Big night out                                                Maisemakuva hostellin läheltä
Ilotulitukset rannalla
Surfers Paradise

maanantai 10. lokakuuta 2011

Lentäviä kettuja

Kävin tänään tosiaan Wild Parkissa ja siellä oli flying foxes, jotka ovat kuin lepakkoja! Niitä on kuulemma myös Royal Botanic Gardenissa ihan vapaanakin, jonne olenkin menossa huomenna! Mutta anyway. Aika menee täällä todella nopeasti, joten tuntuu että blogin kirjoitukselle ei jää hirveästi aikaa. Täällä on superkallista, joten on ollut oikea tahdonvoiman testaus. Mun makuun täällä naisten vaatteet on IHANIA!! Siksi onkin ollut kauheaa vain kokeilla ja ihailla, mutta jättää ne sitten taakseen… Ulkona syöminen on melkeinpä kalliimpaa kuin Suomessa, joten olen aina kokannut täällä hostellissa. Vaihdoin parin päivän jälkeen Basesta tänne World Square hostellille ja täytyy sanoa, että ei täällä ihan samanlainen ilmapiiri ole. Keittiö on usein melko tyhjillään kuin myös oleskelutilat… En tiedä missä kaikki ihmiset ovat. Ensimmäinen päivä/ilta täällä mulla oli jotenkin vähän outo olo. Vaikka en ollutkaan yksin, niin silti oli jollain tavalla yksinäinen olo.. Mutta nyt viime päivien aikana mulla on ollut superhauskaa!!! Tutustuin esimerkiksi yksiin hollantilaisiin yhdessä AIFS:n tilaisuudessa ja nyt kun helpommin tulee jo mentyä vaan puhumaan muillekin, niin on tullut uusia tuttavuuksia paljon nopeammin. Ja mun hostellihuoneessa on myös ollut koko ajan ihania ihmisiä, vaikkakin ne ovat vaihtuneet melkein joka ilta. Täällä on erikseen pelkille tytöille tarkoitettuja huoneita ja uskoisin että aika moni tyttö menee niihin, koska tuntuu siltä, että täällä on aina paljon enemmän poikia. Esimerkiksi toissayönä huoneessa oli 5 poikaa ja minä. Ei se nyt mua mitenkään häiritse, oli vaan vähän hassua! On kivaa kun täällä on niin samanhenkistä porukkaa, voi vaan jäädä hostellille viettämään aikaa huoneelaisten kanssa! Tänäänkin meillä oli yhteinen leffailta.

Torstaina sattui kylläkin todella jännä juttu. Olin Colesissa (paikallinen supermarket) ja menossa kassalle kun takaa kuului huuto ”Tuikku, mitääääää!” – Kissehän se oli! Törmäsin tosiaan ihan sattumalta vanhaan jengiläiseeni! Tiesin, että hän on täällä Austraaliassa, mutta en tiennyt ollenkaan, että missä, joten tämä tuli todellakin puskan takaa. Mentiinkin sitten jo samana iltana yhdessä juhlimaan. Käytiin ensin Sidebarissa ja sitten vaihdettiin basen omaan klubiin Scary Canary. Oli tosi hauskaa!! Ainoa miinus oli kyllä, että alkoholi on myös todella kallista.. Kissellä ja hänen matkakumppaneilla ei ollut enää tilaa hostellissaan, joten he tulivatkin sitten tänne samaan hostelliin. 

Perjantaina AIFS:n tiloissa oli orientaatiotilaisuus. Saimme uudet simkortit ja he tilasivat meille pankkikortit, jotka tulevat huomenna, kertoivat verojutuista ja erilaisista työ- sekä matkustusmahdollisuuksista. Orientaatio oli todella kattava ja saimme myös jäsentunnukset, joilla pääsee sivulle, missä heillä on erilaisia työtarjouksia näytillä. Tietysti tämäkin on askel eteenpäin, mutta työvaihtoehdot olivat aika erilaisia mitä itse etsin ja myös siellä oli tosi vähän niitä… Joko oli au pair:iksi mahdollisuus mennä, ovelta ovelle myyntityötä, baariin tai ravintolaan tmv. Baariin tai ravintolaan olisinkin innoissani menossa, mutta siellä piti olla selkeää kokemusta aikaisemmin oltava + RSA joka on täällä pakollinen. RSA(responsible service of alcohol) maksaa 140dollaria ja esimerkiksi New South Walesissa tehty RSA käy vaan siellä.. Siksi en halua tehdä sitä, koska olen päättänyt lähteä pohjoiseen pian, jolloin se pitäisi heti uusia ja maksaa uudestaan. Hain kuitenkin muutamaan paikkaan, joten katsotaan nyt mitä käy. Kisse kertoi kylläkin tänään esimerkiksi sellaisesta sivustosta johon maksaa 70 dollaria jäsenyys ja siellä on paljon enemmän työtarjouksia ja mahdollisuuksia. Alkaa kyllä pikkuhiljaa ahdistaa tämä rahan kuluminen, joten taidan jo heti huomenna liittyä sinne. Orientaatio- tilaisuudesssa tutustuin tosiaan näihin hollantilaisiin, jotka olivat supermukavia! Vietin heidän kanssa päivää ja käytiin Hyde Parkissa ja Chinatownissa.
Lauantaina heräsin vasta todella myöhään ja kaikki paikat oli oikeastaan kiinni. Tarkoitukseni oli käydä Paddy’s marketissa ja Chinese Gardenissa, mutta nehän tosiaan olivat jo sulkeneet.. Koko päivä vaan satoi, joten ei oikein huvittanutkaan tehdä mitään maisemakävelyitä sen jälkeen. Täällä sataa yleisestikin lähes joka päivä ja on kylmä. Sitähän juuri pakenin Suomesta ?!?!? Tulin siis takaisin hostellille ja tänne oli juuri tullut kolme uutta asukasta Englannista. Vietin sitten heidän kanssa aikaa, jonka jälkeen lähdin tyttöjen kanssa vielä käymään ulkona.
Sunnuntaina olikin sitten aikainen herätys, koska olin luvannut lähteä hollantilaisten kanssa Blue Mountains-retkelle. Matkalla pysähdyimme Wild Parkiin, jossa oli kenguruita esimerkiksi ihan ympäriinsä ja myös koaloita vapaina roikkumassa puissa. Muita eläimiä oli esimerkiksi vompatti, dingo, krokotiili, lepakkoja, lintuja, jotain strutsin näköisiä jne. Ne kengurut oli tosi sulosia ja niit pysty silittämäänkin!! Näätte kuvia sitten kun saan ne tänne. Niin ja hollantilaiset tosiaan oli et ”We have also a Finnish kangaroo with us!!”..... KIITOS =). Oon kuulemma niin innoissani koko ajana ja menossa ja tulossa nii siks. Blue Mountains on täällä kuulemma vähän niinku Pariisissa pitää nähdä Eiffelin torni niin täällä sitten se. Oli kyllä ihan superhienoa!! Nimensä ne on saanu siitä, et välillä ku aurinko paistaa jostain tietystä suunnasta nii ne näyttää kaukaa ihan sinisiltä ne vuoret. Laskeuduttiin sit sitä vuorta alaspäin, siellä oli sellaset portaat. Näkymät oli kyl superhienot, mutta vuoren alapuolella kylläkin jalat tärisi. Takaisin ylös me mentiin sellaisella jäännällä ”junalla” takaperin. Siitäkin on sitten kuvia, se on vähän vaikeaa selittää. Mutta oli tosiaan kiva reissu, noita hollantilaisia oli vaan niin iso joukko, että kyllä ne pakostikin puhui aika paljon hollantiakin! Reissun jälkeen olin vain huoneessani, jalat olivat niin poikki! Yksi ranskalainen pari oli ollut siellä jo muutaman yön ja niihiin oon jo tutustunut aika hyvin, nii olin sitten niiden kanssa.

Tääl on kyl ollu täl hetkel niin hauskaa, et täl hetkellä kyllä vähän tuntuu siltä, että en ole vielä jouluna tulossa takaisin.... ;) mutta I go with a flow, joten katotaan mitä käy!
Wildpark
Wildpark

Wildpark
Wildpark 
Wildpark
Wildpark
Wildpark
Wildpark 
Blue Mountains
Blue Mountains
Blue Mountains
Blue Mountains
Blue Mountains                   
Blue Mountains
Hollantilaisten kanssa vikaa iltaa viettämässä                       Kissen, Annikan ja Veeran kanssa ulkona
Hollantilaisten kanssa viimeistä iltaa viettämässä                 Ranskalaiset roommateni

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

The first day

Huhhuh nyt se sitten on todellista. Jotenkin tuntuu siltä, ettei vieläkään oikein ole tajunnut, että täällä sitä ollaan. Ei ole edes jännittänyt ollenkaan, mikä tuntuu epätodelliselta. No äh ehkä olen vähän jännittänyt.. mutta oikeastaan vaan vähän ennen kuin laskeuduttiin Sydneyhyn ja sekunti ennen kuin avasin hostellissa huoneeni oven. Mielestäni ihan hyvä saavutus kuitenkin. Lähtö oli tietysti vähän haikea. Varsinkin kun Ninni ja Melina oli pari päivää ennen tehnyt ihanan yllätyksen - farewell-aterian, kinkkujuustopiiraineen ja korvapuusteineen!! Ja sen lisäksi sain myös läksiäispakkauksen, jossa oli kaikki mitä tarvitsen mm. muistikirja, jossa oli esimerkiksi MITÄ TEHDÄ JOS PASSI HUKKUU :D on niin ihanaa kun ystävät luottaa muhun Myös viimeinen ilta perheen kanssa oli tosi onnistunut, syötiin the last supper à la Tuulia - grillattua kanaa, maissia ja pestopastaa ja saunottiin.. voih saunaa tulee kyllä ikävä! Vaikka tulenkin todennäköisesti jo jouluna, en siltikään halunnut ystäviäni saattamaan kentälle, sillä pelkäsin, että päättäisinkin jäädä suomeen. Äidin kanssa tuli kuitenkin sitten itkut itkettyä, joten ihan yhtä paha se oli. Boardaus onnistu Sydneyhyn saakka, joten kerrankin ei tarvinnut pelätä sitä, että nolaisin itseni lähettämällä laukut väärään maahan tmv. Vaikka matkustin koneessa yhteensä kaksi päivää, niin ihmettelen kyllä suuresti miksi pitkiä lentoja yleensä kammotaan kuin ruttoa - ihan mukavat penkit, peitto ja kuulokkeet ilmaiseksi + mikä parasta jokaisessa penkissä videovuokraamo pienoiskoossa. No joo, ehkä nukkuminen niissä penkeissä oli aika epämukavaa, mutta muuten olisin viihtynyt vielä vaikka kolmannenkin päivän. 

Australian puolella alkoikin sitten tiukempi osuus. Siellä oltiin äärimmäisen tarkkoja siitä, mitä sinne saa tuoda ja mitä ei ja laukku piti tutkia melkein läpikotaisin, eritoten lääkkeeni. Kurista huolimatta ihmiset olivat hyvin ystävällisiä ja on jotenkin niin ihanaa, kun täällä kaikki sanoo lauseen perään ”my love” tai ”darling”. Jo lentokentällä sain kuulla faktoja Australiasta: esimerkiksi miten Australian valkohai painaa yhtä paljon kuin 150 matkalaukkua ja kuinka UGG-kengät oli alunperin suunniteltu Australian paimenille kylmiin säihin ja ne olivat Ugly shoes-nimiset kengät, joista UGGS on vaan lyhennös – eli kaikki tärkeät faktat haha. Kaiken sen jälkeen etsin käsiini kuljettajani ja yhden eksymisen jälkeen se löytyikin jo. Pikkubussissa oli jo muutama matkustaja ja tutustuin jo pariin englantilaiseen tyttöön, mutta harmikseni he menivät eri hostelliin. On helppoa olla yksin, tuntuu siltä että muillekin on helpompi lähestyä. Bussissa oli myös 3 muuta yksin matkustavaa, joka rauhoitti paljon. Jo lentokentän puolella ihmettelin, että kyseinen mies ei varsinaisesti kysynyt minua, hän vaan näytti printattua AIFS lappua. Jouduin maksamaan kyydistä, mikä myös epäilytti, sillä sen piti olla ilmainen. Hostellin vastaanotolla selvisi, että kuskin olisi pitänyt olla Basen(hostelli missä yövyn nämä 2 ilmaista yötä) työntekijä, Base- paita päällä ja että kyydin todella olisi pitänyt olla ilmainen. Näköjään pitää taas tajuta, ettei olla enää Suomessa. Onneksi ei kuitenkaan käynyt huonosti ja vastaanotossakin luvattiin, että se mitä maksoin kuskille korvaa avaimen pantin, joten kaikki hyvin loppui hyvin. Vaikka minulle oli sanottu, että pääsen vasta 14.00 huoneeseen, pääsinkin jo heti aamulla 9 jälkeen. 

Asun 3 ranskalaisen kanssa (yksi tyttö, kaksi poikaa), jotka kaikki ovat tulleet yksin omia reittejään, mutta sattumalta päätyivät kaikki samaan huoneeseen. Kaikki he vaikuttivat supermukavilta ja pyysivät heti jos olisin halunnut lähteä heidän kanssaan kävelylle jne. Olin kuitenkin niin poikki aikaeron ja todennäköisesti kahden antibioottikuurini ansiosta, että päätin jäädä ensin nukkumaan. Hostellin päiväohjelmassa oli kävely satamaan ja picnicille ja ajattelin, että voisin siihen osallistua. Noh niin siinä sitten kävi, että nukuin koko ohjelman yli... perus minä. Herättyäni päätin kuitenkin lähteä tutkimaan ympäristöä. Kävelin koko matkan suu auki ihmetellen kaikkea. Sydney on upea ja valtava kaupunki! Tosiaan heh kuvia en tänne pysty lisäilemään enen lokakuun loppua, jolloin isä tuo tullessaan piuhan, koska tietysti jätin sen kotiin. Kävin myös AIFS:n toimistolla, jotta löydän sinne helposti huomenna orientaatiotilaisuuteen joka alkaa jo 10.00. Täällä tosiaan on samansuuntainen liikenne kuin Englannissa, joten täytyy vissiin alkaa keskittyä kävelyyn. Se täytyy myös liikenteestä sanoa, että liikennevalot ovat hyvin lyhyitä. Punainen tulee jo ennen kuin on edes ehtinyt kävellä toiseen päähän... On jotenki outoa kun täällä on tosi tosi TOSI paljon korealaisia, japanilaisia ja kiinalaisia – tuntuu siltä, että paljon enemmän kuin paikallisia. Paikka tuntuu jotenkin tosi kotoisalta ja näköjään olen jo alkanut sopeutua tänne - kävellessäni satamaan, joku nainen kysyi reittiohjeita kuin paikalliselta.

Kun tulin takasin, toinen pojista oli huoneessa ja juteltiin sen kanssa kaikkea. Aika huonosti se englantia puhui, mutta motivaatio oppia kieltä oli niin suuri, että varmaan alkaa pian sujumaan! Käytiin sen kanssa syömässä alakerrassa, jossa oli tarjous, että jokaisesta juodusta drinkistä saa ilmaisen pastan. Itse en voinut antibioottien takia juoda, mutta roommate onneksi joi munkin edestä, joten saatiin ne pastat ilmaiseksi! Vähän tosiaan oli haastavaa kun hän ei ymmärtänyt monia sanoja, ja arvatkaa kuka joutui sitten pelaamaan aliasta.. Ensimmäinen iltani alkoi antibioottien ottamisella, joten juhliminen oli out of question, mutta menin silti alas ja ajattelin kirjoittaa vähän blogia ja sosiaalisoitua. Tosiaan on niin paljon ajatuksia ja sanottavaa, että teksti sattaa olla aika sekava ja osa aika turhaa, mutta yrittäkää pysyä mukana :) Nettiaika ei maksa paljoakaan, mutta täällä oleskelutilassa ei kyllä hirveästi saa kirjoitettua... Olen joutunut ostamaan jo 3 kertaa puoli tuntia lisää nettiaikaa, koska jään koko ajan suustani kiinni. Sain esimerkiksi äsken yskäkohtauksen, jonka jälkeen vieressäni istuva uusiseelantilainen avasi keskustelun kertomalla tajunneensa salaisen suunnitelmani. Olen kuulemma tullut tänne tartuttamaan kaikki muut tällä yskällä ja tämä blogini on jonkunlainen päiväkirja, johon kerron, miten suunnitelmani toteuttaminen edistyy...:D yep that's right! Vähän vielä hermostuttaa ikäni, sillä tuntuu että kaikki on vanhempia – mm huonetoverini on jo valmistunut ja etsii kunnon töitä ja kyseinen vitsiniekkakin oli valmistunut juuri yliopistosta..

Mutta jep, so far so good! Saan koko ajan pingispallosta, joten taidanpa mennä näyttämään noille närhenmunat, let see who is the champion ;)
Hyde Park                     

Hyde Park                                                                  Paikallinen pulu

Pirteä mielenosoittaja                                                  Kathedraali Hyde Parkin kupeessa

Hyde Park
Hyde Park                                                                  Näyttely Hyde Parkissa
Sydney Opera House                                        Sydney Harbour Bridge
Minä ja Opera House                                                       Minä ja Harbour Bridge
Royal Botanic Garden
Royal Botanic Garden